Kalastus

Yleistietoa kalastusluvista

Kalastuslupia valtion vesille Suomessa myy Metsähallitus, jonka verkkopalvelun Eräluvat.fi kautta lupa-asiat hoituvat kaikkein helpoimmin. Kalastuslupia on useita erilaisia, sillä ne jaotellaan kalastustavan perusteella. Suomessa pilkkiminen ja onkiminen kuuluvat jokamiehenoikeuksiin rinnastettavaan yleiskalastusoikeuteen, jonka perusteella ne ovat maksuttomia kalastustapoja yhdellä vavalla kalastettaessa. Yleiskalastusoikeuksiin kuuluu myös maksullisia oikeuksia, mikä tarkoittaa käytännössä 18–64-vuotiaiden suorittamaa kalastonhoitomaksua. Kalastonhoitomaksun kerääjänä toimii Metsähallitus maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Kalastusluvat ja kalastukseen liittyvät asiat sisältyvät Metsähallituksen viranomaistehtäviin, joista vastaa erätalouspäällikön johtama luontopalveluiden erähenkilöstö. Kalastusluvista saatujen varojen käyttöä taas ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Luvista saatavat tuotot ohjataan vesialueiden hoitamiseen ja uusiutuvan ja runsaan kalakannan ylläpitoon. Toimenpiteinä tässä ovat saalispalautteen perusteella tehdyt poikasistutukset ja vesistöjen luonnonmukaisten ekosysteemien kunnostaminen. Kerättävä saalispalaute ja lupatuotot ovatkin avainasemassa luonnonvarojen kestävässä käytössä.

Kalastonhoitomaksu

Alle 18-vuotiaiden tai jo 65 vuotta täyttäneiden kalastajien ei tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua, eikä sitä tarvitse maksaa myöskään pelkästä onkimisesta tai pilkkimisestä, mutta muuten kaikkien vieheellä tai pyydyksillä kalastavien ja ravustavien täytyy maksaa määräaikainen kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksun voi maksaa päivä-, viikko- tai kalenterivuosikohtaisesti. Kalastonhoitomaksu antaa oikeuden kalastaa lähes koko maan alueella sekä yleisillä vesialueilla merellä yhtä viehettä käyttämällä.

Mikäli aikomus on kalastaa käyttämällä useampia vapoja tai pyydyksiä, on kalastonhoitomaksun lisäksi hankittava vesialuekohtainen kalastuslupa, joita myyvät vesialueiden omistajat. Valtion vesistöjen kohdalla kalastuslupia myy Metsähallitus. Huomaa, että kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan Ahvenanmaalla.

Kalastusalueissa on myös erilaisia rajoituksia esimerkiksi vaelluskalojen käyttämissä koskissa ja virtauksissa, erillistä lupaa vaativissa erityiskohteissa sekä rauhoitetuilla vesialueilla. Rajoitukset ja kalastuskiellot voi tarkastaa sivulta Kalastusrajoitukset.fi.

Vapalupa

Suomessa osa vesistöistä on yksityisomistuksessa, osa Metsähallituksen hallinnoimia. Metsähallituksen hallinnoimat vesialueet on jaettu erillisiin vapa-alueisiin, jotka saattavat kattaa esimerkiksi yhden yksittäisen tai useamman joen tai järven, jotka ovat osa suurempia vesistöjä. Jos haluat kalastaa useammalla kuin yhdellä vieheellä, eli harrastaa esimerkiksi vetouistelua usealla vavalla, sinun on hankittava kalastonhoitomaksun lisäksi aluekohtainen vapalupa. Luvalla saa kalastaa vain sen hankinta-alueella.

Jos tarkoituksenasi on harrastaa vaikkapa uistelua Saimaan kaltaisella suurella vesialueella, saatat joutua hankkimaan useita eri vapalupia eri järven eri alueille. Voit katsoa lupaehtojen aluekohtaiset säännöt ja pyyntimenetelmät alueen lupaehdoista. Ehdot löytyvät Metsähallituksen sivuilta, ja ne vaihtelevat aluekohtaisesti. Vapa-alueiden nettisivuilla kerrotaan esimerkiksi käytettävien vapojen sallittu enimmäismäärä ja mahdolliset lisätiedot alueelle istutetuista kaloista. Joillakin alueilla on käytössä myös erilaisia virkistyskohteita, kuten eräkämppiä ja laavuja.

Pyydyslupa

Aiemmin käsitellyt luvat ovat koskeneet vavoilla tapahtuvaa viehekalastusta, mutta jos tarkoituksenasi on harrastaa kalastamista verkoilla, rysillä, katiskoilla, pitkällä siimalla tai tuulastamalla, jousella tai harppuunalla, tarvitset tietyille valtion vesialueille erillisen pyydysluvan. Nämä kalenterivuoden voimassa olevat luvat hankitaan pyydys- ja venekohtaisesti. Pyydysluvat eivät kata kaupallista kalastusta, vaan ne on tarkoitettu ainoastaan vapaa-ajan kalastusta varten. Kaupalliseen kalastukseen on hankittava omat luvat.

Kuten Metsähallituksen vapa-alueetkin, myös pyydysalueet saattavat kattaa vesistöistä esimerkiksi yhden järven tai kalatalousalueen, tai ne voivat kattaa yhden kunnan alueen tai kokonaisen vesistön. Myös pyydysalueilla on voimassa omat lupaehtonsa, joissa kerrotaan rajoitukset järvikohtaisesti. Voit tarkastella vesialueita palvelusivulta Retkikartta.fi. Hankittuasi pyydysluvan, saat kalastusoikeuden osoittavia pyydysmerkkejä. Pyydyslupavesistöissä tehdään kyllä jonkun verran myös poikasistutusta, mutta kalakannat perustuvat kuitenkin suurelta osin luonnonmukaiseen kalakannan ylläpitämiseen.

Ravustuslupa

Ravustaminen liittyy olennaisesti kalastuslupiin, koska sekä kalastamista että ravustamista hallinnoidaan samassa Metsähallituksen palvelussa. Myös ravustamista suunnittelevan täytyy maksaa ensin kalastonhoitomaksu, mikäli hän osuu iältään 18–64 vuoden haitariin. Tyypillisesti ravustuskausi alkaa heinäkuun loppupuolella ja yltää lokakuun loppuun. Rapukanta koostuu sekä kotimaisista jokiravuista että Amerikasta Suomeen levitetyistä täpläravuista. Ravustajan tulee osata erottaa rapukannat toisistaan ja osata toimia rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi.

Luonnonsuojelualueet

Suomessa on voimassa osittain päällekkäin luonnonsuojelulakeja eri vuosikymmeniltä, ja niiden mukainen tulkinta kalastuksesta vaihtelee, koska luonnonsuojelualueet on perustettu eri lakien voimassaoloaikana. Nykylain mukaan luonnonsuojelualueilla saa onkia ja pilkkiä, minkä lisäksi Metsähallituksen luvalla on mahdollista harjoittaa myös viehe- ja pyydyskalastusta, kunhan kalastus ei vaaranna kotoperäisiä lajeja. Kalastaminen ei ole kuitenkaan sallittua luonnonpuistoalueilla eikä muutenkaan paikoissa, joissa liikkuminen on yleisesti kielletty.

Ylä-Lapin kalastusluvat

Ylä-Lapissa asuville kalastusluvissa on omia poikkeuksiaan, jotka määritellään kalastuslaissa. Esimerkiksi Inarin, Utsjoen ja Enontekiön alueilla asuville kalastus valtion vesialueilla on pääosin maksutonta. Tähän tekee poikkeuksen taimenen ja lohen kutunousualueet, joille näiden kuntien asukkaat saavat hankkia kausiluontoisen luvan omakustannehintaan. Tällainen kuntalaisen jokiluvaksi kutsuttu lupa oikeuttaa viehekalastukseen taimenen tai lohen nousualueilla oleville valtion vesialueille. Kausilupia myöntää Metsähallitus, eikä niiden määrää ole kiintiöity.

Yleisillä vesialueilla kalastus

Tässä artikkelissa on käsitelty lähinnä valtion vesialueita, mutta maassa on myös yleisiä vesialueita, jotka tarkoittavat merellä olevia aluevesiä ja järvien suuria yli kahdeksan kilometrin levyisiä ja mittaisia selkiä. Yleiset vesialueet näkyvät peruskartoista, ja niitä löytyy Itämereltä, Päijänteeltä, Inarijärveltä, Oulujärveltä, Höytiäiseltä, Lappajärveltä, Pyhäselältä, Orivedeltä, Koitereelta ja Puruvedeltä. Kalastaminen yleisillä vesialueilla poikkeaa tässä artikkelissa esitetyistä kalastusjärjestelyistä, joten ennen niillä kalastamista kannattaa tutustua kalastuslakiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *